lauantai 5. elokuuta 2017

Ölökyn ähkäsy - Hossassa osa 2.

Viikonloppuretkemme Hossassa jatkui toisena päivänä astetta (tai itseasiassa useampaakin astetta) vaativammalla reitillä. Vierailimme kolme vuotta aiemmin Julmalla Ölkyllä, mutta silloin nuorimmainen retkeilijä oli vasta 4-vuotias ja valitsimme veneretken kanjoniin. Aikuisten kahdenkeskisellä retkellä päätimme kuitenkin selättää Ölökyn Ähkäsyn eli patikoimme Julman Ölkyn kanjonijärven kiertävän 10 km reitin.


Kansallispuistostatuksen myötä aluetta on kehitetty paljon ensivierailumme jälkeen. Merkittävin muutos Julmalla Ölkyllä on kanjonin puolesta välistä ylittävä riippusilta. Tämä mahdollistaa myös lyhyemmän reittivalinnan eli 5 km mittaisen lyhyemmän rengasreitin. Me päätimme toteuttaa pidemmän Ölökyn Ähkäsyn riippusiltaa hyödyntäen kahdeksikkona - ylitimme kanjonin meno- ja paluumatkalla riippusiltaa pitkin.


 

Julma Ölkky on todella majesteettinen kohde ja taatusti vierailun arvoinen. Patikointimaastona se on kuitenkin haastavaa. Nousua ja laskua riittää, maaperä on kivinen, juurakoita risteilee poluilla ja lisäksi matalammissa maastokohdissa on todella rehevää ja kosteaa. Olimme liikkeellä kevyeen vaellukseen sopivilla kengillä ja kaipasimme useaan otteeseen jäykempipohjaisia ja korkeampivartisia vaelluskenkiä. Minä sain housunikin repäistyä hypätessäni kosteikon yli (ja lahkeen tarttuessa risuun), joten varusteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. 


Reitillä oli paljon vastaantulijoita ja hämmentävän monella oli tasapohjaiset tennarit ja näimme jopa käsilaukun ja valkoisten kenkien kanssa matkaan lähteneen patikoijan. Pohdimmekin, että reitistöt olisi hyvä luokitella näkyville edes opaskeskukseen - tosi moni oli lähtenyt soitellen sotaan.


Julman Ölkyn reitti oli kuitenkin meille juuri sopiva aikuisten laatuajan viettoon. Olimme osanneet varautua tarpeellisella vesimäärällä ja kuivatuilla hedelmillä, joten uupumus ei päässyt yllättämään. Maisemat olivat huikeita ja sielu lepäsi jylhän pohjoisen luonnon keskellä. Reitin puolivälissä oleva riippusilta oli myös näkemisen arvoinen kohde, vaikka sinne laskeutuminen olikin aika hurjan tuntuista. Reitti kulki luonnonkivistä tehtyjä portaita pitkin kivirakan reunassa. Sillalta pääsi kuitenkin katsomaan maisemia aitiopaikalta.


Ölökyn Ähkäisy oli reittinä vaihtelevaa, monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaa. Maisemat vaihtelivat rotkon reunalla kulkevasta polusta suon laitaa pitkin kulkeviin pitkospuihin ja mäntymetsän läpi kulkevasta reitistä kosteikoiden ylityksiin. Tulistelupaikkoja ei ollut kuin lähtöpisteessä kioskin pihalla laivalaiturin vieressä sekä rotkojärven toisessa päässä. Näköalapaikkoja ja istahtamiseen sopivia puunrunkoja matkalla sensijaan oli mukavasti.



Budjetti:
  • Pienet eväät 5 €
  • Asuntovaunupaikka 26 €/vrk sähköllä (kaksi aikuista)

Plussat:
  • Maisemallisesti upea kohde, jossa vaihteleva reitti
  • Sopivan haastava aikuisten päiväretkeksi
  • Riippusilta mahdollistaa reitin kulkemisen lyhempänäkin

Miinukset:
  • Reitti oli selkeästi huonokuntoisempi, kuin Värikallion reitti
  • Opasteet eivät olleet kaikilta osin vielä täysin kunnossa
  • Märät kohdat ovat todella märkiä ja voisi kuvitella esimerkiksi riippusillan nousun olevan kovan sateen aikana jopa erittäin vaarallinen
  • Osa kulkijoista ei ollut selvästi tiedostanut reitin vaatimuksia ja vastaantulijoita oli vaikka minkälaisin varustein - reittien luokitukseen olisi hyvä panostaa

Hossan värikallioilla - Hossassa osa 1.

Olemme käyneet Hossassa kaksi kertaa aikaisemminkin, mutta ikävien yhteensattumien takia emme ole päässeet Värikallioille. Ihanana elokuun viikonloppuna päätimme toteuttaa aikuisten oman reissun ja korjata puutteen. Vedimme pidennetyksi viikonlopuksi asuntovaunun Karhunkainalon leirinäalueelle ja tutustuimme Hossaan pidemmän kaavan mukaan. Ja ensimmäisen päivän ohjelmana olivat Värikalliot - ihan vain varmuuden vuoksi, jos vaikka meteoriitti sattuisi yöllä tippumaan tai taifuuni tuhoamaan vaunun.


Kävimme hakemassa kartan leirintäalueen yhteydessä olevasta luontokeskuksesta. Ajoimme Lihapyörteen (voi mikä nimi!) parkkipaikalle ja kiersimme sieltä käsin 8 km lenkin nimeltään "Värikallion kaarros". Reitti oli helppoa maastoa ja osin jopa esteetöntä. Hossan kansallispuistossa onkin panostettu esteettömyyteen ja pituudestaan huolimatta Värikallion reissu sopii todella hyvin lapsiperheillekin. Ja jopa hiukan kevyemmissä varusteissa kuljettavaksi.


Paikoitellen Hossassa oli havaittavissa reittien keskeneräisyyttä, mutta Värikallion kaarroksella sitä ei suuremmin ollut havaittavissa. Päinvastoin tuntui erikoiselta patikoida alueella, jossa oli niin paljon uutta. Uusia tulistelupaikkoja, halkovajoja, pitkospuita ja sorastettuja reittejä. Kaikkialta näkyi, että uuteen kansallispuistoon on panostettu. Hossassa pitkospuita on selvästi vähemmän kuin aiemmin rakennetuilla reitistöillä ja reittejä on muuteltu niin, ettei kosteikkojen ylityksiä olisi yhtä paljon kuin aiemmin. Lisäksi pitkospuita on korvattu polkujen kivituhkauksella ja sorastuksella. 


Reitti oli mukava ja nopea kulkea, luonto kaunista. Kuitenkin retken kruunasivat upeimmat koskaan näkemämme kalliomaalaukset Värikallioilla. Ei tarvinnut etsiskellä haaleita merkkejä kalliosta vaan ensimmäiset hahmot suorastaan hyppäsivät silmille. Kuvia oli myös miellyttävä katsella täysin uudistetulta, metallirakenteiselta katselulavalta. Helppoa oli siirtyä mielikuvissa tuhansien vuosien taakse ja tuntea paikkaan liittyvä pyhyys. 


Kaiken kaikkiaan ensimmäisen päivän patikkaretki oli todella miellyttävä kokemus. Muutamat vastaantulijat vaelsivat crocseissa, mutta sitä emme sentään suosittele. Mutta melko kevyissä varusteissa reitin saattoi selvittää - kunhan vettä vaan on tarpeeksi mukana. Matkan varrella kaksi laavua ja yksi kokonaan uusittu tulistelupaikka suorastaan erämaaravintolaksi kelpaavan ruokailukatoksen kera.


Budjetti:
  • Pienet eväät 3 €
  • Asuntovaunupaikka 26 €/vrk sähköllä (kaksi aikuista)

Plussat:
  • Kulttuurihistoriallisesti upea kohde
  • Uudessa kansallispuistossa Värikalliot ovat eräänlainen lippulaiva ja se näkyy reitistön kunnossa
  • Vaativuudeltaan helpohko reitti, joka sopii hyvin myös lapsiperheille
  • Esteetön liikkuminen Lihapyörteen lavalle
Miinukset:
  • Reitistön merkitseminen hiukan kesken
  • Luontokeskukselta saatava kartta on todella suurella mittakaavalla varustettu ja kohteisiin löytäminen on hiukan haastavaa sen perusteella - kannattaisi hankkia parempi kartta, ilmainen opaskartta ei riitä suunnistamiseen