Huikea ja haikea Hailuoto

Kesän 2013 ykkösreissu oli ehdottomasti Hailuoto. Minä valmistelin joulukuussa 2013 julkaistavaa kirjaa, joka perustui pitkälti Hailuodon historiaan ja halusimme koko poppoon voimin tutustua paikkaan tarkemmin. Osaltaan reissua rajoitti hiukan mukana ollut 3-vuotias, joka ei jaksanut kovin pitkiä reittejä tarpoa. Hailuoto onneksi tarjoaa mahdollisuuden lyhyisiin pyrähdyksiin ja pidemmät siirtymät pystyi tekemään autolla.

Hailuoto on Suomen merialueiden kolmanneksi suurin saari ja ehdottomasti yksi ykköskohteista Oulun seudulla. Reissumme alkoi huolellisella lautta-aikatauluun tutustumisella, sillä kuumassa autossa lautan odottaminen ei juurikaan kiehtonut. Onneksi mantereen puolella oli toimiva kioski, josta sai virvokkeita ja vessakin löytyi ;) Lautta tuli kuitenkin aikataulussa ja siihen mahtui hämmästyttävän monta autoa kerrallaan – koko pitkä jono. Lauttamatka tuuliseen saaren olikin reissumme ensimmäinen upea kokemus – meren tuoksu ja tunnelma olivat vahvasti läsnä.

Hailuoto, meren äärellä kuin kokonaan toisessa maailmassa

Hailuotoon saapuminen oli jännittävä kokemus, olivathan kirjan sivuilla seikkailleet hahmot, paikat ja sukutalot vihdoin muuttumassa todeksi. Teimmekin lasten kanssa sopimuksen – äidille sopivassa suhteessa kulttuuria ja historiaa, lapsille vastineeksi luontoa ja seikkailua. Ihan ensimmäisenä etsimme Kestin sotamännyn ja Hailuodon vanhan kirkon paikan, jonka jälkeen suuntasimme kohti Marjaniemeä – saaren länsikärkeä. Marjaniemessa tavoitteenamme oli tutustua Metsähallituksen luontonäyttelyyn ja majakkaan, vaan molemmat suunnitelmat kariutuivat. Näyttely oli teknisistä syistä suljettu ja Marjaniemen majakkaan kyllästyimme jonottamaan vajaan ½ tunnin jälkeen. Rannan pitkostetut polut, mahtava hiekkaranta, erikoinen merimaisema ja vanhojen valokuvien uimakopit kiehtoivat enemmän. Suuntasimmekin merenrantaan ja patikoimme kilometrin verran uinnin lomassa Hailuodon upeasti reititettyjä rantoja.

Hailuodossa meren tunnelma oli monellakin tavalla läsnä ja halusimme nauttia paikallisista kalaherkuista, joten lounaspaikaksi valikoitui Ravintola Luoto Marjaniemen majakan tuntumassa. Kalapainotteisen menun jälkeen suuntasimme uimaan Ranta-Sumpun alueelle. Vanhanaikaiset uimakopit viehättivät ja meren tuntu hurmasi. Vaan jollakin tavalla opastuksen puute, kalliille loma-asunnoille varatut ranta-alueet ja tietynlainen palveluiden nuivuus harmitti. Olimme yrittäneet ottaa useaan otteeseen yhteyttä Hailuodon kotisivuilla mainostettuihin paikallisoppaisiin saamatta mitään vastausta. Ja kun uinnin jälkeen suuntasimme Kniivilän museoon varataksemme nettisivuilla kovasti mainostetun museo-oppaan kierroksen, totesi nuori opiskelija lipunmyynnissä olevansa kykenemätön opastamaan. No ei sitä jaksettu surra, koluttiin mukavan oloinen museo itseksemme läpi ja nautimme kovasti tästäkin osasta Hailuodon retkeämme :)

Budjetti:

• Lauttamatka oli ilmainen ja yksi parhaista kokemuksista reissussa :)
• Ravintola Luovossa ruokailu (2 aikuista, 2 lasta ja 3-vuotias) 50 euroa
• Pienet eväät paikallisesta marketista 10 euroa
• Kotiseutumuseo Kniivilän pääsymaksu (2+2 hlö) 6 euroa

Plussat:

• Upea saaristolaistunnelma todella lähellä Oulun keskustaa
• Hiekkarannat, rantaheinikot, pitkostetut reitit, uintimahdollisuudet ja saaren omaleimaisuus ehdottomasti käymisen arvoisia kokemuksia
• Hailuoto – kaikesta negatiivisesta huolimatta lasten kanssa huikea kesäkokemus: lautta, kilometrien pituiset hiekkarannat, erikoinen luonto ja helpot reitit – Marjaniemestä on helppo jalkautua ja ilman sen suurempaa esiselvitystyötä (tai karttoja) luonto korvaa nähdyn vaivan. Pitkospuita pitkin kohti rantaa vain ja omat pikkueväät mukaan ;)

Miinukset:

• Netissä mainostetaan kovasi saaren matkailupalveluita, joita todellisuudessa ei kuitenkaan ole (ainakaan oman subjektiivisen kokemukseni mukaan) tarjolla
• Hailuodon kotisivuilla mainostetaan retkeilyreittejä, joiden kartan voisi tilata matkailuneuvonnasta – hmmm ;)
• Ruokailu paikallisissa ravintoloissa on arvokasta vaan toki paikallismenun vuoksi kokemisen arvoista – omat eväät ja niiden seitsemän taukopaikan etsiminen, joiden koordinaatit varmasti löytyvät Hailuodon retkeilyreittien kartoista, mahdollistavat edullisemman ruokailun. Ja niitä karttojahan sai siis tilattua Hailuodon matkailuneuvonnasta :D