maanantai 20. heinäkuuta 2015

Pielpajärven erämaakappeli - paras blogipostaus koskaan

Päivämme Inarijärvellä ja Pielpajärven kappelilla oli uskomattoman monipuolinen ja hieno koko kesän kohokohta. Aamulla suuntasimme kulkumme kohti Siidaa, upeaa Inarissa sijaitsevaa saamelaisten kansallismuseota ja Metsähallituksen luontokeskusta, jossa pääsimme tutustumaan saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon. Sisänäyttelyt kuvasivat pohjoisen elämää monipuolisesti ja havainnollisesti. Näyttelystä jäi päällimmäisenä mieleen monipuolisuus, mahdollisuus kokeilla ja koskettaa sekä kauneus. Pukujen väriloisto, kaamoksen sininen hämärä ja eläinten kyky selviytyä pitkästä ja ankarasta talvesta tulivat kaikki käsinkosketeltavan lähelle. Noin kilometrin mittaisen polun varteen levittäytyi Siidan takapihalle laaja ulkonäyttely. Tarjolla oli perinteisiä pyyntimenetelmiä, rakennuksia, kullanhuuhdontaa, suopungin heittoa ja ennenkaikkea monipuolisesti koko porukkaa kiinnostavaa katsottavaa ja koettavaa.
                                                  

Siidan rannasta nousimme katamaraaniin, joka kuljetti meidät kahden tunnin mittaiselle Inarijärven risteilylle. Katamaraani kulki hitaasti Inarijärven pintaa ja nauhoitettu selostus kertoi kolmella kielellä tietoa järvestä ja sen rantoja asuttaneista ihmisistä. Risteilyn kohokohta oli Ukonkivelle rantautuminen, jossa meillä oli mahdollisuus nousta yli 30 metriä korkean saamelaisten pyhän kallion päälle katselemaan mahtavia maisemia.



Risteilyn paluumatkalla jäimme Pielpavuonossa pois kyydistä ja eteemme avautui erämaata. Tavoitteenamme oli 2,6 km päässä sijaitseva Pielpajärven erämaakirkko, joka on kuulu paitsi kauneudestaan myös sijainnistaan kaukana teistä ja kulkuväylistä saamelaisten talvikylän paikalla. 1760 rakennettu kirkko on yksi Pohjois-Lapin vanhimmista rakennuksista ja kesäaikaan suosittu vihkikirkko. Matkailijoille kirkko on kuitenkin ympärivuorokautisesti auki kesäisin ja Inarin suunnalta patikkamatkaa kertyy 4,5 km suuntaansa kirkolle.


Maisemallisesti Pielpajärven seutu on uskomattoman kaunista ja rauhallista. Erämaassa vuorottelevat kalliolohkareiden välistä pujottelevat polut, pienet erämaajärvet, kulleroiden valtaamat niityt ja Lapin taikaa huokuvat aarnimetsät.


Pielpajärven retki on ihan ehdoton kohde Inarissa myös lapsiperheelle ja katamaraaniristeilyä hyödyntämällä matkaa voi lyhentää parin kilometrin verran. Puntsijärven rannalla, noin puolivälissä varsinaista reittiä Pielpajärvelle sijaitsee hyvässä kunnossa oleva laavu, johon on mukava pysähtyä tulistelemaan ja lepäämään. Pielpajärven kirkko on huikean kaunis kohde ja matkan varrella on lapsillekin paljon katseltavaa. Yhdistämällä risteilyn ja Siidassa käynnin samaan pakettiin, tulee päivälle mittaa vaan sisältöäkin ihan huikean paljon.


Budjetti:
  • Risteily (kolme aikuista ja kaksi lasta - aikuiset siis yli 12-vuotiaita) 88 €
  • Siidan perhelippu 20 €
  • Ruokailu Puntsin laavulla 10 €


Plussat:
  • Siida oli helppo ja mielenkiintoinen kokoperheen kohde
  • Risteily oli aika arvokas, vaan yhdistämällä sen Pielpajärven retkeen patikkamatka lyheni hiukan ja säästi pienimpiä jalkoja, ja samalla pääsimme tutustumaan Ukonkiveen
  • Pielpajärven kirkko oli todella upea retkikohde monipuolisen ja mukavan reitin päässä
  • Polku Pielpajärvelle lähtee Inarin keskustan tuntumasta, joten reissuun on helppo yhdistää muutakin ohjelmaa

Miinukset:
  • Kohteena niin huikea, että varsinaisia miinuksia on hankala keksiä
  • Mikäli risteilyn yhdistää Pielpajärvellä käyntiin, on syytä pohtia auton sijoittamista sillä polun päästä on Siidan rantaan 3 km - meillä puoliso vei auton ennakkoon polun päähän ja käveli muutamat kilometrit Siidaan, jotta lasten reissu helpottuu
  • Itikoitahan pohjoisessa on aina kesäisin vaan eipä se haittaa kun varustautuminen on kunnossa
  • Myrskyisellä säällä Inarijärven risteilylle ei kannata lähteä, sillä tällöin katamaraani ei saa ankkuroitua Ukonkivelle eikä Pielpavuonoon ja parhaat palat risteilystä jäävät kokematta



Ps. Pitihän sitä suosittua hääkirkkoa testata - siksi tämä on paras blogipostaus ikinä. Terveisin Riitta Törn-Säkkinen ;)

Älä kuuntele käskijöitä
kuuntele hiljaisen
puheen puroa.
Ei tietä tarvitse valita,
vaan mihin metsään
polku tallata.
Joka lammella pysähdy,
polvistu katsomaan.
Niin kauan kuin järkytyt
olet oikealla tiellä.
[Tommy Tabermann]


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti