Jotoselämys tyttärien kanssa

Toukokuisena viikonloppuna perheemme naisväki suuntasi jännityksestä täristen kohti Pohjois-Pohjanmaata ja Virpiniemeä. Järjestelyvastuussa olivat Maanpuolustusnaisten liitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Oulun pohjoispuolella sijaitseva luonnonkaunis alue toimi Maanpuolustusnaisten liiton vuoden 2015 jotos-näyttämönä. Valtakunnallinen jotos keräsi 29 joukkuetta eri puolilta Suomea mittelemään taitojaan erilaisissa retkeilyyn, luonnossa liikkumiseen ja hauskapitoon liittyvissä taidoissa - ja vaikka jotoksen virallinen alaikäraja olikin 15 vuotta, saimme neuvoteltua tytöille mahdollisuuden osallistua huoltajan kanssa samassa partiossa tapahtumaan.

Jotoksen ideana oli kiertää lauantaina 12 km pituinen, hyvin merkitty reitti maastossa, jonka varrella oli 10 rastia. Ja sunnuntaina vastaavasti 6 km reitti, jossa oli suurinpiirtein kilometrin välein rasti. Reissu alkoi meillä aikaisin lauantai-aamuna, kun klo 5.00 soi herätyskello ja suuntasimme Volvon nokan kohti Pohjois-Pohjanmaata. Ilmoittautumisen ja puolijoukkuetelttaan asettumisen jälkeen söimme pikaisesti aamupalan - ja niin joukkueemme Korven Keijut siirtyi lähtöasemiin. Numerolla 5 pääsimme starttaamaan alkuvaiheessa ja hiukan kymmenen jälkeen porhalsimme iloisin mielin neljän hengen partiolla kohti rasteja. 

Kahden päivän aikana ammuimme ekopistoolilla, jousipyssyllä, heitimme harjoituskäsikranaatteja, tunnistimme lintuja, kaloja, murresanoja sekä syötäviä kasveja ja heitimme kilpaa löylyä. Me myös lajittelimme jätteitä, suunnistimme ja arvioimme pituuksia. Mutta ennenkaikkea pidimme kuitenkin hauskaa Virpiniemen mahtavissa maisemissa upean nelikon kanssa - mukana olivat Arctic Spellin norminaismiehityksen (Riitta, Sonja ja Essi) lisäksi ystävä Minna Moira Parkkinen, joka täydensi hyvänmielen tiimiämme ikuisella positiivisella asenteellaan. 

Jotos oli upea kokemus. Sijoituimme kilpailussa puolenvälin tienoille, mikä oli hieno saavutus 12- ja 13-vuotiaiden kanssa. Oleellisinta oli kuitenkin liikkumisen ilo ja elämykset, joita jotoksella saimme. Maisemat olivat vaihtelevia ja pääsimme näkemään rannikon luontoa moneltakin kantilta. Parasta oli kuitenkin yhteisöllisyyden tunne eri-ikäisten naisten kanssa ja mahdollisuus kokea asioita, joita normaaliarjessa ei lasten kanssa voi kokea. Ja ne sotilaskodin munkit autosta lauantaipäivän puolivälissä... Kiitos!

Elämyspuolella ihan ykköseksi nousi ainakin lasten mielestä puolijoukkuteltassa nukkuminen ja kipinävuorossa oleminen. Telttaan hakattiin porukassa halot ja tiiviissä tunnelmassa nukuttiin 13 naisen porukassa. Iltaohjelmassa laulettiin vanhoja sota-ajan lauluja ja ruokailut hoidettiin hakemalla omiin pakkeihin soppatykillä keitettyä ruokaa. Elämyksiä kerrakseen nuorille naisille.

Budjetti:

Partiokohtainen osallistumismaksu 120 €, joka jaettiin kaikkien osallistujien kesken. Hinnaksi tuli siis 30 €/hlö, joka sisälsi majoituksen puolijoukkuteltassa, polttopuut, ruuat, jotokset, ohjelman, kartat jne. Koko paketti siis hyvin edullisesti.

Plussat:

• Todella mahtava kokemus omien tyttärien kanssa
• Monipuolinen ohjelma ja valmis paketti - senkun patikoitiin kartan mukaan ja nautittiin
• Kokonaisuus hurmasi - puolijoukkueteltta, iltaohjelma, mukava seura ja mielenkiintoinen toiminta
• Tyttäret pääsivät vihdoinkin näkemään, millaisen harrastuksen takia äiti on kuluneina vuosina ollut pois kotoa - kuulemma ei suotta

Miinukset:

Hankala on keksiä miinuksia - mutta toki joitakin asioita on syytä huomioida:

• Jokainen taaplaa tyylillään. Jos leikkimielinen kilpaileminen ahdistaa tai naisporukassa ajan viettäminen tuntuu hankalalta, tämä ei liene oikea harrastus. Itse joutuu myös likaamaan näppejään, purkamaan telttaa ja hakkaamaan halkoja - luvassa ei ole miespuolisia apureita (kuten meille eräs osallistuja päivitteli - eikö todellakaan ole varattu miehiä auttamaan raskaissa töissä!?!)...
• Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Maanpuolustusnaisten liitto ovat nimensä mukaan aatteellisia järjestöjä. Meille aate on tärkeä osa harrastusta ja samanlaisen arvomaailman omaaville on tämä todella hieno mahdollisuus viettää aikaa tervehenkisen harrastuksen parissa. Ja avoin kaikenikäisille naisille - sekä reservissä oleville että asepalvelusta käymättömille. 

Ps. Ei se lähtövaihe ole aina niin herkkua. Blogi alkaa siitä, kun reissuun päästään - vaan pitkä on matka ajatuksesta siihen hetkeen, kun reput on pakattuna autoon... Ja joskus epätoivoa pukkaa ;)