Pienen pojan elämää - kummituskämppä ja ihmeelliset polunpäät

Ihan kaikkia reissuja ei kannata tehdä väkisin koko porukalla vaan jakautua alajaostoiksi. Näin teimme Saariselällä. Eräopas lähti teinien kanssa huiputtamaan Iisakkipäätä ja minä jäin 6-vuotiaan kanssa seikkailemaan. Seikkailun ideana oli tehdä lähimaastossa ihan mitä mieleen juolahtaa. Ja siihen Saariselän lähireitit sopivat oikein mainiosti.

Aloitimme retkemme Kummituskämpältä. Retkeilyreittien aloituspisteeltä kämpälle on vain noin 300 metriä. Karvaselässä alunperin ollut kummituskämppä on siirretty Saariselälle ja tarina kertoo, että kummitus siirtyi vanhan postipolun taukotuvan mukana Saariselälle. Mene ja tiedä, ainakin poikaa pelotti kämpän hämärä hiljaisuus niin paljon, ettei kämpässä ehditty sen enempää yliluonnollisia olentoja etsiskellä. Pihapiirissä oli mukava kammi sekä kota ruuanlaittoa varten. Parasta oli kuitenkin puron varrelta lähtevä polku. Ja mikä 6-vuotiasta voikaan kiinnostaa enempää kuin polku, jonka päätepistettä ei tunneta. Matkaan siis!

Pienen polun vartta seuratessamme kävimme tutustumassa lähiluontoon ja päädyimme lopulta tunturikappelin pihaan. Palasimme takaisin ja jatkoimme patikointia läpi Saariselän 1,7 km lähireitin. Kiipesimme ylöspäin, pysähdyimme lähes tunniksi leikkimään kivikkoon ja etsimään luonnon ihmeita. Äiti taas istui kivellä ja antoi Urho Kekkosen kansallispuiston rauhan hiipiä sisimpään. Loma eikä kiire mihinkään.

Saariselän alueella lähireitistö on todella mielenkiintoinen ja täynnä kohteita, joissa on kiva lapsen kanssa piipahtaa. Retkiä ei tarvitse ylimitoittaa pituudeltaan ja raskaudeltaan. Aina ei matkaa mitata kilometreissä vaan kokemuksissa, jotka lapsi itse saa suunnitella ja päättää. Näin tällä kertaa ja siksi retki oli yksi kesän ikimuistoisimmista sekä äidille että 6-vuotiaalle, jolla oli aikaa leikkiä, tutkia ja selvittää päättymättömien polkujen salaisuuksia. Saariselän lyhyet reitit on maastoon hyvin merkattu ja niiden varrella on useita taukopaikkoja. Helppoja ihan pienekin lapsen kanssa tai aloittelijoille. Tämän helpommin upeaa luontoa ei enää alueella voi kokea.

Lopuksi päätimme retkemme kirkkoon, joka on ainakin kesäaikana auki matkalaisille vuorokauden ympäri. Katselimme luonnon muovaamaa alttaritaulua eli tunturikappelin suuria alttarin takaisia ikkunoita, kun tuttua vipinää alkoi näkymään taulussa. Sieltä muu porukka saapuikin Iisakkinpään huiputuksesta ja kutsuimme heidät kirkkoon hetkeksi istahtamaan. Ja saatiinhan siinä nauttia hetki kirkkomusiikistakin porukan pianistin soittaessa meille pieniä pätkiä ja muiden yhtyessä laulantaan. Saariselän tunturikappelia ei kannata unohtaa, kun miettii mukavia ja ilmaisia käyntikohteita lasten kanssa Saariselän alueella.